Nissinkylä |
|
Kivelä,
Rauhala,
|
|
Vähähyypän ja Pajalan talot |
|
| Vähähyypän ja Pajalan talot seisovat vierekkäin Passojantien poskessa Jokikylän koulua vastapäätä. Tie jakaa molempien talojen pihapiirin kahtia. Pitkät hirsiset talousrakennukset jäävät toiselle puolelle tietä ja asuinrakennukset toiselle puolelle. Tie on aina kulkenut pihojen poikki, mutta on tänään huomattavasti leveämpi kuin ennen. | |
 |
Vähähyypän punainen, kaksikerroksisella kuistilla varustettu talo on rakennettu 1900-luvun alussa. Talossa on rakennusajankohdalle tyypilliset T-malliset ikkunat ja laudoitus jossa seinien keskiosa on vaakalaudoitettu ja ala- sekä yläosa pystylaudoitettu. Talo on tällä hetkellä asumaton, mutta on hyvässä kunnossa. |
 |
Pajalan koristeellinen ja monimuotoinen asuinrakennus on rakennettu monessa eri vaiheessa. Talon vanhin osa siirrettiin tälle paikalle 1800-luvulla. 1900-luvun alussa talossa asui nimismies Holma. Taloon rakennettiin pari kamaria lisää niin että sen pohjasta tuli L-muotoinen. Nykyisen omistajan isovanhemmat ostivat talon 1906. Isoisä M.E. Pajala oli ollut Amerikassa ja sai varmaan sieltä uuden kuistin ja verannan mallin. Vuonna 1975 taloon rakennettiin vielä uusi siipi. |
| Pihassa seisoo nätti 1800-luvun alussa rakennettu hirsinen pikkutupa. Sotien aikana pikkutuvassa asuin Sallan siirtolaisia. Pihasta löytyy myös pari vanhaa hirsistä aittaa. | |
Jokikylän koulu |
|
 |
Jokikylän komea keltainen koulurakennus seisoo ylväänä mäellä paikalla missä Passojantie ylittää Vähäjoen. Jokikylän kansakoulu rakennettiin vuonna 1895 mallipiirustusten n:o 5 mukaan. Vuonna 1939 koulurakennusta laajennettiin rakennusmestari K.A. Toivosen suunnitelmien mukaan. Viimeksi koulurakennusta on peruskorjattu 1985. Jokikylän ala-aste lakkautettiin 1.8.1998. |
Lassilan talot |
|
| Lassilan taloja on yhteensä kolme, joista
Rantalassila (Alfredin tupa) ja Lassila ovat asuttuja. Lassilan valkoiset asuinrakennukset
ovat peräisin 1800-luvulta. Lassilan tila tunnetaan parhaiten Lassilan nikkarisuvun kotipaikkana. Tilalla valmistettiin 1700-luvulla rukkeja ja huonekaluja myyntiin. Vuosisadan lopulla kaappi- ja seinäkellot tulivat tärkeiksi tuotteiksi. Ensimmäinen kellomestari oli Erkki Antinpoika Lassila vanhempi (1769 - 1845) joka oli itseoppinut kelloseppä. Myös tämän pojanpoika Erkki Antinpoika nuorempi oli taitava kellomestari. Erkki Lassila vanhempi veisti vuonna 1820 Kälviän kellotapulin vaivaisukon. Lassilat valmistivat kellojen lisäksi huonekaluja, pääasiassa arkkuja ja kirjakaappeja. Taidonnäytteenä he tekivät arkkuihin salalokeroita ja -lukkoja. |
|
 |
Rantalassilan asuinrakennus vaurioitui tulipalossa 1902 ja talossa tehtiin sen jälkeen perusteellinen remontti. Pihapiirin vanhasta luhdista ja aitoista on löytynyt vuosiluku "1860". |
Jokikylän
kulttuurimaisemakohteita