Riipan aseman seutu |
|
| Riipan asemanseudun nykyinen asutus syntyi rautatien myötä. Riipan asemapaikka oli vilkas puutavaran lastauspaikka, missä oli töissä paljon ulkopaikkakuntalaisia. Passojan suunnasta tullut tie päättyi ennen Riippaan. | |
Riipan laiturirakennus |
|
 |
Riipan pieni nätti asemarakennus, joka tänään on kylmillään, valmistui 1886. Siniharmaassa asemarakennuksessa on poikkipäädyt molemmissa päissä ja isot koristeelliset ikkunat. |
Holmlundin talo |
|
| Asemarakennuksen lähellä Riipantien vastakkaisella puolella seisoo nätti hiljattain korjattu sinivihreä asuinrakennus. Talossa asuin aikanaan Juho Matinpoika Holmlund joka oli kotoisin Ähtäristä. Holmlund toimi Riipassa pysäkinhoitajana. Talo kuulu vuoteen 1930 Kannukseen. Myös kaksi Holmlundin poikaa Matti Leanteri ja Juho Vihtori olivat rautateillä töissä, toinen ratavahtina ja toinen vaihdemiehenä. | |
| Talossa on paljon kauniita ja erikoisia yksityiskohtia. Tienpuoleisella sivulla on taitekattoinen frontoni, pihapuolella kaksikerroksinen kuisti ja ikkunoiden vuorilaudat ovat hyvin koristeelliset. |  |
Matintalo |
|
 |
Riipan aseman läheisyydessä sijaitsevan Matintalon
pihapiiri on asemanseudun muuta rakennuskantaa huomattavasti vanhempi. Matintalon
asuinrakennus lienee rakennettu jo 1700-luvulla, niin myös osa talousrakennuksista. Matintalon pihapiiri muodostaa hyvin säilyneen kokonaisuuden. Valitettavasti Matintalo on asumaton, joten rakennukset rapistuvat hiljalleen. |
| Pihapiirin rakennukset muodostavat kaksi eri
kokonaisuutta. Asuinrakennus, hirsinen tallirakennus ja hirsinen aitta sijoittuvat
neliskulmaisen pihan ympärille. Pienempi vilja-aitta seisoo asuinrakennuksen takana.
Kaksikerroksinen tallirakennus on erityisen komea sillä sen ovien yläpuolella on
puoliympyrän muotoiset ikkunat. Hieman etäämmällä asuinrakennuksesta seisoo iso navettakokonaisuus. Matintalo on saanut nimensä Riipan Matin mukaan. Janne-niminen kuuluisa seppä asui talossa kuolemaansa saakka 1943. Talon viimeinen asukas oli Juhani Isokungas joka asui täällä vielä 1960-luvulla. |
|
Jokikylän kulttuurimaisemakohteita